Alvar Aalto arkkitehtuuri Rovaniemellä

Rovaniemi kärsi pahoin toisessa maailmansodassa, kun noin 90 prosenttia silloisen keskustan rakennuksista tuhoutui vuonna 1944. Jälleenrakentaminen alkoi nopeasti tragedian jälkeen, ja sen suunnittelua johti Alvar Aalto, joka tunnetaan yhtenä Suomen eturivin arkkitehdeistä.

Rovaniemi on Lapin pääkaupunki, ja mikä olisikaan sopivampaa kuin tehdä sen asemakaava poron, alueen tunnusomaisen eläimen, muotoon? Aallon nerokas visio kietoo Rovaniemen keskustan poron pään sisään, ja Keskuskenttä on oivasti eläimen silmä. Pohjoiseen, länteen ja etelään vievät tiet muodostavat sarvet.

Aallon päätyö Rovaniemellä on kulttuuri- ja hallintokeskus – tunnetaan myös Aalto-keskuksena – jonka muodostavat Rovaniemen kaupungintalo (kuvassa), Rovaniemen kaupunginkirjasto ja kongressikeskus Lappia-talo, jossa toimii myös Rovaniemen teatteri.

Ensimmäisenä rakennettiin kirjasto vuonna 1965. Lappia-talo valmistui 1976, ja se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa. Kaupungintalon, joka valmistui vuonna 1986, suunnitelmat saattoi loppuun Aallon arkkitehtivaimo Elissa Aalto miehensä kuoleman jälkeen.

Laajojen julkisrakennusprojektien lisäksi Alvar Aalto suunnitteli asuinrakennuksia Rovaniemelle. Korkalorinteen asuinalue koostuu rivi- ja kerrostaloista puistomaisessa miljöössä, ja sitä kutsutaan myös Rovaniemen Tapiolaksi. Rovaniemen keskustaan ja sen tuntumaan Aalto taas suunnitteli useita rakennuksia Ahon liikemiessuvulle osaksi tiiviimpää kaupunkiympäristöä.